Tästä syystä avaat klikkiotsikoita, vaikka tiedät ettei kannata




A-ha! Sainpas sinut tänne. Et voinut itsellesi mitään, etkä voi mitään sillekään, että Take on me on jo alkanut soida päässäsi. Älä kuitenkaan ole itsellesi liian ankara. Klikkaukselle on nimittäin hyvin yksinkertainen biologinen syy: dopamiini.

Dopamiini on yksi niistä ihmiskehon hormoneista, jotka ovat vahvemmin kiinni elämämme ohjaksissa, kuin järki. Voimme järjellä selittää, että klikkiotsikon takana on pelkkää potaskaa. Klikkaamme silti, koska uteliaisuuden tyydyttäminen ruiskauttaa kehoomme annoksen dopamiinia. Dopamiini tuntuu hyvältä ja on äärimmäisen, äärimmäisen koukuttavaa.

Ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä, että dopamiinia synnyttävät päihteet ja ruoka. Mutta yleensä emme tule huomanneeksi, että tiedonjano ja uteliaisuus ovat myös dopamiinin kanssa kytköksissä. Siksi me olemme niin riippuvaisia puhelimesta. Pienet punaiset pallot, numerot applikaatioiden reunoissa, kesken jäävät push-ilmoitukset, merkkiäänet ja -valot eivät huutaisi meille mitään, ellei kehomme tietäisi avaamisen synnyttävän meissä mielihyvää.

Illan viimeinen Facebook-tuokio

Jatkuva uuden tiedon läsnäolo on tehnyt meidät todella alttiiksi dopamiiniaddiktiolle. Meidän ei tarvitse enää odottaa huomisaamun sanomalehteä tietääksemme, mitä maailmalla tapahtuu. Eikä juorutuokio postilaatikolla tai työpaikan kahvitauolla ole ainoa sosiaalisen tiedon lähde.

Sen sijaan voimme kaiken aikaa löytää järjettömiä määriä uusia asioita. Ja jokainen tiedonmurunen, jonka löydämme, tuottaa meille mielihyvää. Ei siksi ole mikään ihme, että puhelin aiheuttaa ongelmia päiväkodeissa, kouluissa, parisuhteissa, perheissä, työpaikoilla ja liikenteessä.

Markkinoijille tämä on kuitenkin hyvä uutinen. Kun otsikko on riittävän kiinnostava tai kun banneri herättää uteliaisuuden, ihmiset klikkaavat sitä, koska eivät voi itselleen mitään.

Ikiaikainen vallan ja vastuun liitto

Ei ole sattumaa, että ”Tiesitkö, että…” on tehokas aloitus. On kirjoittajan vastuu tarjota jatkoksi jotain sellaista, mitä lukija ei tiennyt ja jota hän pitää tietämisen arvoisena. Sivustolle voi kyllä houkutella kasapäin dopamiinin huumaamia ihmisiä, mutta ellei sisältö tyydytä uteliaisuutta, ihmiset lähtevät ärtyneenä pois.

Valitettavasti on tahoja, jotka eivät sisällön laadusta välitä. Etenkin mainosmyynnistä rahansa saavat nettilehdet välittävät enimmäkseen kävijäliikenteestä, eivät kävijöiden tyytyväisyydestä. Jos sivustolla on kuitenkin tarkoitus tehdä kauppaa, on parempi tarjota uteliaisuutta herättävän otsikon lisäksi aidosti koukuttavaa sisältöä. Ja se on aika paljon vaikeampi tehtävä, kuin klikkien kerääminen.

Koska internet on täynnä, seuraavaksi menestyvät ne, jotka osaavat tuottaa yleisölleen sellaista ilahduttavaa ja informatiivista sisältöä, jota he eivät saa mistään muualta.




Elisa Heikura

Koodarikuiskaaja



Sinua voisi myös kiinnostaa nämä sisällöt