Kirjoituksia blogissa.

Onko A/B-testauksessa mitään järkeä?




Vieraskynä: Teemu Suoranta, Aucor


A/B-testauksessa tehdään kaksi toisistaan poikkeavaa versiota esimerkiksi verkkosivuista, uutiskirjeestä tai mainoksesta. Erona voi olla vaikkapa otsikon teksti, ostoskorin sijoittelu tai nappuloiden väri. Näiden muunnelmien suoriutumista tarkkaillaan ja paremmin toimivat ratkaisut otetaan käyttöön.

Teoriassa A/B-testaus siis hioo markkinointiasi kohti täydellisyyttä. Miten kukaan voisi vastustaa sitä?

A/B-testaus johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin

Pohjimmillaan A/B-testaus on tilastotiedettä. Ei siis riitä, että osaat teknisesti rakentaa testin, jos et osaa tulkita tuloksia. Varomatonta testaajaa vaanivat esimerkiksi seuraavat virheet:

  • Liian pieni yleisö: Kun kävijöitä on vähän, tiettyyn ryhmään voi ihan vain sattumalta valikoitua enemmän suoraan ostamaan tulevia asiakkaita.
  • Syy ja seuraus sekoittuvat: Oliko toisen vaihtoehdon menestys muutoksen ansiota? Huomasivatko kaikki kävijät muutosta?
  • Eriaikaisuus: Testejä ei tehdä samaan aikaan. Tulokseen voi vaikuttaa huomaamatta esimerkiksi viikonpäivä, rankkasade tai TV:stä tuleva saippuaooppera.
  • Testin vaikutus: Testin olemassaolo sotkee seurattavien käyttäytymistä. Esimerkiksi verkkosivut voivat latautua testin aikana hitaammin tai muutos voi olla palaaville käyttäjille sekava (vaikka lopulta olisikin toimivampi).
  • Toiveikas tulkinta: Testitapauksilla ei ollut mitään eroa tai eroa oli hyvin vähän. Valitaan kuitenkin väkisin toinen vaihtoehto voittajaksi.

Testaajalla on suuri houkutus tulkita kaikkia muutoksia merkittävinä. Osaava ammattilainen osaa välttää näitä vaaroja. A/B-testaus on kuitenkin markkinoinnin kehittämistä eikä tieteellistä tutkimusta.

Kannattaako Legon päälle astua paljain jaloin vai sukkasiltaan?

Kun tuijottaa asioita liian läheltä, suuremmat ongelmat jäävät huomaamatta. Kun alkaa optimoimaan Legojen päälle astumista, ei lainkaan huomaa, että sen Legon päälle ei kannata lähtökohtaisesti astua ollenkaan – oli jalassa sitten sukat tai ei.

A/B-testaus on hyvä työkalu yksityiskohtien viilaamiseen. Suuret kokonaisuudet, markkinoinnin tavoitteet ja sisältöstrategia ovat A/B-testauksen tavoittamattomissa. On turha arvuutella nappuloiden värejä, jos koko sivuston tavoite tai uutiskirjeen sisältö on hukassa.

Kaikkea tietoa ei tarvitse testata itse. On olemassa valmiita tutkimuksia ja vakiintuneita käytäntöjä, joita hyödyntämällä suunta on varmasti oikea. Ohessa muutamia esimerkkejä:

Omaperäiset ja kriittisimmät toiminnallisuudet voi säästää testattavaksi sen jälkeen, kun suurin osa ympäröivistä asioista on hyvien käytäntöjen mukaisia.

A/B-testaus on työkalu harkitun kokonaisuuden viimeistelyyn. Se on enemmän koristetyynyjen asennon korjaamista kuin perustuksen valamista. Se on purukumi aterian päätteeksi – ei pääruoka.

 


Teemu Suoranta on verkkopalveluiden asiantuntija. Teemu osallistuu verkkosivujen toteutukseen koodaten, suunnittelemalla ja kyseenalaistamalla. Teemu kirjoittaa lisää laadukkaiden verkkopalveluiden rakentamisesta ja hankkimisesta Aucorin blogissa.

mm

Elisa Heikura

Creative/partner. Syttyy hyvistä sisällöistä ja koskettavista tarinoista.

%d bloggaajaa tykkää tästä: